Mitä metsänlannoitus tarkoittaa

Metsänlannoituksella tavoite on parantaa puuston kasvua, lisäämällä kasvua rajoittavien ravinteita metsään.


Kasvien- ja puiden kasvua rajoittaa aina jonkin tekijä: valo, lämpö, vesi tai esimerkiksi ravinteet. Keskiravinteisilla metsäpohjilla kasvua rajoittaa useimmiten pääravinteista typpi (N). Runsastyppisillä, rehevillä turvemailla kasvua rajoittavat yleensä fosfori (P) ja kalium (K).


Ravinteiden epätasapaino – joidenkin tavinteiden niukkuus suhteessa toisiin ravinteisiin saattaa aiheuttaa näkyviä oireita puun lehdissä, neulasissa tai kasvutavassa. Oireita voivat olla värimuutokset neulasissa ja lehdissä, tai erilaiset kasvuhäiriöoireet. Jokaiselta metsätilalta löytyy ravinnetalouden parantamisesta hyötyviä kohteita.


Metsälannoitus on erittäin tuottavaa metsään sijoittamista. Metsänomistaja saa typpilannoitukseen sijoittamat rahat useimmissa tapauksissa kaksi- kolminkertaisena. Tuhkalannoitukset ovat pitkävaikutteisia sijoituksia turvemaiden puuston kasvukuntoon.


Forestvital

Metsänkasvun perusteet

Metsänhoidon perustoimenpiteiden ollessa kunnossa, parempaa tuottoa hakeville metsänomistajille lannoituksen tulisi olla selkeä seuraava vaihtoehto tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Hyvin hoidetussa metsissä ravinnetalous muodostuu usein kasvua rajoittavaksi minimitekijäksi. Kivennäismailla kyseessä on yleisesti typpi, kun taas turvemailla rajoittavaksi tekijäksi muodostuu usein Kaliumin ja Fosforin puutos. Boorin puutosta esiintyy erityisesti Itä-Suomessa aina taimikoista varttuneempiin puustoihin.

Auringonvalo

Vesitalous

Pääravinteet

Puusto tarvitsee kasvaakseen auringonvaloa.

Huolehtimalla metsikön vesitaloudesta varmistetaan puuston kasvuedellytykset ja mahdollistetaan puuston kasvunlisäys lannoituksilla.

Hyvä metsänhoito on kaiken metsätalouden perusta. Puuston ravinnetaloudesta huolehtiminen lannoittamalla on taloudellisesti yksi tuottavimmista metsänhoidon toimenpiteistä hyvin hoidetuista metsiköissä.

Miksi lannoittaa?

Metsänlannoituksen tulisi olla jokaisen tuottoa tavoittelevan metsänomistajan työkalupakissa tai edes pohdinnassa.

Kasvatuslannoitukset

  • Lisää kasvua 10-20 m3/ha 6-10 vuoden aikana.
  • Kasvatuslannoituksen tuotto-odotus 10-15%
  • Lyhentää metsän kiertoaikaa.
  • Lisäkasvun vasteet ovat toistettavissa uusinta lannoituksilla. Lannoitus voidaan toteuttaa, jopa kolme kertaa metsän kiertoaikana.
  • Hehtaarin lannoitus sitoo jopa noin 17 000 hiilidioksidia.

Terveyslannoitukset

  • Typpipitoisilla turvemailla kasvua voidaan parantaa useammalla kasvupaikkaluokalla, korjaamalla ravinne-epätasapaino.
  • Boorin puutosalueilla puuston laatua ja kasvu heikentää voimakkaasti boorin puutos, joka voidaan korjata lannoittamalla alueet.
  • Terveyslannoitus kohteilla ravinteiden epätasapaino ei poistu kuviolta itsestään. Kuvion tuottavuus kärsii huomattavasti kunnes kuvion ravinne-epätasapaino korjataan lannoituksen avulla.
  • Terveyslannoitukset ovat valtion tukemia lannoitusmuotoja. METKA-tuen avulla terveyslannoitus on kannattava toimenpide.

“Selvitä metsäsi lannoituspotentiaali paikallisen metsäasiantuntijasi avustuksella”